Miksi juuri Blessed Beast's?

Ostaessani ensimmäisen bullmastiffini törmäsin ihmisten ennakkoluuloihin rodusta ja sen luonteesta. Jokaisella on oma mielipiteensä ja suotakoon se heille, eri asia onko se sitten fakta vai ei. Halusin kennelnimen jotenkin ilmentävän sitä, että hurjana pidetty peto voikin olla myös rakastava ja turvallinen peto. Blessed Beast's oli toinen vaihtoehto kennelnimihakemuksessa, ensimmäinen oli Holy Beast's. Oikeastaan olen jopa tyytyväinen, että juuri tämä nimi oli se nimi joka hyväksyttiin.

Minkälaisia koiria minä haluan kasvattaa?

Terveys on tottakai tärkeä, jopa itsestäänselvyys eikä sitä pitäisi edes erikseen joutua mainitsemaan. Hiukan huonommillakin lonkilla tulee kyllä toimeen, mutta jatkuvat iho- tai suolisto-ongelmat eivät mielestäni kuulu jalostuskoiralle. Jollekin ruoka-aineelle voi olla herkkä (kuten vehnä tai maissi, mutta ne eivät mielestäni muutenkaan kuulu koiran ruokavalioon) eikä se vielä sulje koiraa pois. Mutta jos herkkyys muuttuu allergiaksi ja koiralle on vaikea löytää sopivaa ruokaa, se alkaa heikentää koiran elämänlaatua ja tätä taipumusta en halua siirtää eteenpäin. Bullmastiffien PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) koskee vain lonkkia ja kyynäriä, mutta omilta koiriltani tutkitutan lisäksi myös sydämen ja silmät ennen jalostuskäyttöä ja vaikka en käyttäisikään. Myös kasvattien omistajilta toivoisin kiinnostusta koirien yleisen terveystilanteen parantamiseen, johon voit vaikuttaa jo pelkästään luustokuvaamalla koiran virallisesti sen ollessa riittävän vanha. Terveyden tärkeydestä löydät lisää tietoa "Pentu meiltä?" -osiosta ja rotukuvauksista puolestaan löydät tietoa roduille tyypillisimmistä vaivoista.

Luonteen puolesta haluan, että omat koirani ja kaikki meiltä lähtevät pennut ovat rohkeita ja avoimia, itsevarmoja ja rakastavia yksilöitä. Arkoja ja epävarmoja koiria en halua käyttää jalostukseen, elämä jatkuvasti pelkäävän koiran kanssa on rasittavaa sekä koiralle että ihmiselle. Myös luonteenpiirteet/alttius niihin perityvät jossain määrin ja pennut oppivat paljon jo emoltaan.

Ulkomuoto ei siis ole minulle se tärkein kriteeri; vaikka koira olisi kuinka upea ja kaunis, mutta jos sen luonne ja terveys eivät vastaa sitä mitä toivoisin, ei se tule päätymään meillä jatkojalostukseen. Ulkomuodon puolesta minua miellyttää tasapainoinen, hyvin liikkuva ja vahvaluustoinen koira, joka ei kuitenkaan ole liian raskas. Valinnoissani pyrin rotumääritelmää vastaavaan tyyppiin enkä suosi liian lyhyitä kuonoja tai liioiteltuja ryppyjä ja poimuja. Pitkillä titteliriveillä ei ole minulle merkitystä esimerkiksi urosta etsiessäni. Jos koiran ulkomuoto miellyttää minua ja vastaa rotumääritelmää sekä sitä mitä itse rodulta toivon niin terveyden kuin luonteenkin puolesta, se pääsee jatkoon vaikka olisikin vain "kotikoira".

Hienoista pyrkimyksistä huolimatta kaikin puolin täydellistä koiraa ei ole. Kaikilla meillä on omat virheemme ja ne tekevät meistä sen mitä olemme, persoonia.